European Polar Board (EPB), joka on osa European Science Foundationia järjesti 7.12.2010 Brysselissä vihreän kirjan julkaisutilaisuuden. Tilaisuuden aluksi professori Carlo Alberto Ricci, joka toimii EPB:n puheenjohtaja ja joka oli tilaisuuden moderaattori, esitteli järjestönsä toimintaa lyhyesti. Hänen johdollaan kuulijoille kerrottiin EPB:n historia, nykytoimet ja tulevaisuuden haasteet jotka liittyvät läheisesti nyt julkaistun vihreän kirjan linjaamiin suosituksiin. Puheenjohtaja Ricci esitteli myös EPB:n toiminnan osalta muutamia konkreettisia lukuja liittyen rahoitukseen, kalustoon ja etelä- ja pohjoisnavalla sijaitsevien asemien määrään.
Vuonna 1995 toimintansa aloittaneeseen EPB:n kuuluu 20 eurooppalaista jäsenvaltiota, mukaan lukien Venäjä. Rahoitukseen liittyen EPB toivoo että se määrä, jonka sen jäsenvaltiot käyttävät vuosittain polar-aiheisiin ohjelmiin, nousisi huomattavasti. Tällä hetkellä jäsenvaltiot käyttävät yhteensä vuosittain reilut 300 miljoonaa euroa polar-toimintaansa. Venäjä näyttelee tärkeää roolia erityisesti kalustoon liittyvissä asioissa. Venäjällä on käytettävissään 17 merenkulkualusta ja muilla jäsenvaltioilla yhteensä 12. Naapurimaallamme Venäjällä on lisäksi käytettävissään 11 erilaista lentokonetyyppiä joita voidaan käyttää polar-toiminnassa kun vastaavasti muilla jäsenvaltioilla on vain 12 lentokonetta. EPB:n jäsenillä on yhteensä 45 asemaa etelä- ja pohjoisnavoilla. Näistä 27 asemaa sijaitsee etelänavalla ja 18 pohjoisnavalla.
Tilaisuudessa käytiin lyhyesti läpi vihreän kirjan ”European Research in the Polar Regions: Relevance … ” yhteenveto, jossa EPB esittelee kuusi (6) tärkeää suositusta joilla polar-alueet tutkimusta ja turvaamista voidaan edistää, sekä määrittelee laaja-alaisen sijoitusstrategian koskien polar-alueiden tutkimusaktiviteetteja jotka hyödyttävät Eurooppaa pitkällä aikavälillä. Vihreän kirjan lyhyen esittelyn jälkeen paikallaolijoille annettiin mahdollisuus esittää kysymyksiä. Greenportin edustaja kysyi pitäisikö yhteiskoordinoinnin (joint-programming) roolia kasvattaa rahavirtojen lisäämiseksi. EPB:n edustajan mukaan tämä ei todennäköisesti toisi lisää rahaa tutkimuskentälle, jonka vuoksi fokuksena täytyy olla rahoituksen lisääminen kansallisella tasolla. EPB kuitenkin kokee että yhteiskoordinointi on hyvä vaihtoehto, mutta sen tarjoamat mahdolliset hyödyt on syytä selvittää tarkkaan etukäteen. EPB myös totesi että he ovat miettineet mahdollisen partnerihaun aloittamista mutta tarkempaa tietoa he eivät tässä vaiheessa asiasta kertoneet. Heiltä myös kysyttiin millä tavoin he ovat tarkkailleet saman kentän muiden toimijoiden otteita, erityisesti Svalbardissakin toimivaa Norwegian Polar Institutea. EPB sanoi heidän olevan hyvin aktiivinen näissä asioissa ja odottavat innolla yhteistyön laajempaa aloittamista NPI:n kanssa.
Paikalla ollut Italian edustaja kysyi millaisia mahdollisuuksia polar-alueiden tutkiminen tarjoaa kansallisille teollisuuksille ja innovoinnin lisäämiselle. EPB:n edustaja totesi mahdollisuuksien olevan melko laajat sillä tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämisestä voitaisiin mahdollisesti lisätä, tutkimusaluksia ja lentokoneita voitaisiin hyödyntää monitieteisesti ja merentason nousun tutkimista voitaisiin parantaa. EPB:n edustaja piti merentason nousun tutkimista erityisen tärkeänä ja laajoja säästöjä mahdollistavana toimena, sillä merenpinnan nousu tarkoittaisi monien meren äärellä sijaitsevien valtioiden osalta suuria ponnistuksia mm. uudelleen asuttamisen muodossa. Euroopan komission edustaja kysyi millä tavoin ihmis-näkökulman (human dimension) on otettu EPB:n vihreässä kirjassa huomioon. EPB:n näkökulmasta polar-alueiden, ja niitä lähellä sijaitsevien valtioiden asukkaiden, huomioon ottaminen on erityisen tärkeää ja sitä ei saa unohtaa. Loppukaneettina EPB:n edustaja muistutti että niin eurooppalaisilla, kuin Aasian ja Pohjois- ja Etelä-Amerikan valtioillakin on kiinnostusta hyödyntää toistensa osaamista ja heidän kapasiteettejaan.
No comments:
Post a Comment