Heinz Zourek (Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston pääjohtaja)
- Euroopassa alisuoritusta tiedon käytäntöön (tuotanto, tuotantotietous) siirtämisessä.
- 80 000 p&k-yritystä ovat hyötyneet CIP-takuuista (pankkien ja riskirahastojen kautta).
- Riskirahoitusta ohjattu yli 1,5 miljardia innovaatioiden tukemista varten.
- 100 projektia käynnissä.
- Hakemusten määrä kasvaa 44% joka vuosi.
- Uusia alotteita
o Tukipalveluita p&k-yrityksille jotka ovat siirtymässä maailmanlaajuisille markkinoille.
o Immateriaalioikeuksien määritelmät.
o Hankintaprosessien huokuttelevuuden kasvattaminen.
Paul Rubig (Euroopan Parlamentin teollisuuden, tutkimuksen ja energian – komitea)
- P&k-yritykset tarvitsevat huomattavasti paremman infrastruktuurin.
- Koulutusta lisättävä huomattavasti. LLP-tulevaisuudessa myös vahvemmin sidottuna p&k-yrittäjyyteen.
- Tutkimus ja tieteet
o Markkinointitutkimuksen osuutta kasvatettava
o Identifying markets that are in “uptrend”
- Verotus
o Verorahoja ohjattava alueille jotka tarvitsevat pahiten lisärahoitusta ja samalla tuottavat suurimman hyödyn.
- Uusien yrittäjien tukeminen
o Kannustettava uusia sukupolvia yrittäjyyteen
- Yrittäjyys ohjelma (Entrepreneurship Programme)
o Rahoitetaan EU:n omilla resursseilla (uusi konsepti)
o Rahoitus hankitaan rankaisemalla monopoli – ja kilpailulainsäädäntöä rikkovien yritysten sakkomaksuilla.
§ Sakot -> resursseja p&k-yrityksille.
- Naisten määrää työelämässä kasvatettava.
- Mm. CO2-päästömaksujen tuloja innovaatiokehitykseen.
Anastasia Constantinou (Praxi&Help-Network / EEN)
- Enterprise Europe Network-esitelmä
- 600 organisaatiota 48 maata
- Tavoitteena p&k-yritysten kansainvälistyminen sekä edesauttaa komission ja yritysten vuoropuhelua.
- 2,5 miljoonaa p&k-yritystä hyötyneet EEN:n toiminnasta.
- EEN tuo moni eri vaihtoehtoja kansainväliselle yhteistyölle.
- Uusia periaateohjelmia.
- Tavoitteena EU:n rahoituskanaviin käsiksi pääsyn harmonisointi p&k-yritysten keskuudeessa.
- Eurooppalainen koheesio.
- Puiteohjelma parhaiden käytänteiden jakamiseksi kehitteillä.
- European Technology Transfer Area tärkeä osa kehitystä.
Mark Rahn (UMIP Permier Fund)
- UMIP on itsenäinen rahasto, joka keskittyy tukemaan Manchesterin Yliopistossa kumpuavia business-ideoita.
- Runsaasti sijoituskohteita.
- Ns. “blue sky”-tutkimus erittäin tärkeää. Innovatiivinen tutkimus kehittää taitoja, visioita jne.
- Isojen yritysten pitäisi oppia toimimaan yliopistojen kanssa yhteistyössä eikä aina olettaa yliopistojen sopeutumista yritysten tarpeisiin.
- Hyvänä esimerkkinä Manchesterissa käynnistynyt Mimic-ohjelma.
- Sijoituksissa suositaan globaalisti suuntautuneita yrityksiä.
- Julkisen sektorin panostus p&k-yrityksiin kasvettava huomattavasti.
Marc Schublin (EIF – European Investment Fund)
- Lisäarvoa tuovan rahoituksen kasvaminen tärkeää.
- Riskisijoittaminen ollut menestyksestä EIF:n näkökulmasta.
- Pitäisi välttää EU:n sisäisten rahoitusmekanismien keskinäistä kilpailua.
- Ohjeistuksen joustavuutta kehitettävä.
- Teknologiasiirto yliopistojen ja markkinoiden välillä tärkeä strateginen kehityskohde.
Jennifer Ranklin moderoijana (European Voice)
- Mikä on innovaatioiden lisäarvo eurooppalaisella tasolla?
o Rubig
§ Tuotteiden je palveluiden kehittäminen 500 miljoonalle kuluttajalle EU:n alueella ( Eurooppa yksi elinvoimaisimmista markkinoista).
§ EU:lla on vielä paljon rajoja. Meidän pitäisi helpottaa yrittäjien pääsyä kuluttajien suuntaan ja rahoitusmarkkinoille.
o Constantinou
§ Avaimena integraatio.
§ Ei ainoastaan globaalissa mittakaavassa, vaan myös Euroopan sisäinen integraatio tärkeää.
§ EU:n kilpailukyvyn tukeminen ja kehitys.
§ P&K- yritykset tarvitsevat apua mm, partnerihauissa, talousneuvonnassa jne. Kaikki tuki tuo lisäarvoa.
o Rahn
§ Ilmainen, EU-rahoitteinen tutkimus tuottaa innovaatioita. Kaikki tämän hetkiset positiiviset esimerkit ovat tulle julkisen rahoituksen kautta.
o Schublin
§ Lisäarvoa on monenlaista. EU:n lisäarvoa tuottavat monikansalliset aloitteet.
§ Jossain EU-maissa ei ole rahoitusinstrumentteja käytettävänä kansallisella tasolla, joten EU:n rahoitusinstrumentit ovat jo itsessään tarpeellinen innovaatio.
- CIP parannusten prioriteetit?
o Rubig
§ Verotuksen muuttaminen kulutuspohjaiseksi, sekä yritysten ja työvoiman verotuksen vähentäminen. Resurssiverotuksen lisäys tärkeää.
§ Euroopan ulkopuolelle suuntaavat yritykset tarvitsevat lisätukea.
§ Opetusmetodien uudistus. Lisättävä myös ylemmissä korkeakouluissa käytännön opetusta.
o Constantinou
§ P&k-yritysten hallinnoinin helpottaminen.
§ Immateriaalioikeuksien suojaamista helpotettava.
§ Lisää innovaatioita julkisella- ja sosiaalisektorilla.
o Rahn
§ Yritysten tukeminen siinä määrin, että epäonnistumiset eivät suoraan kaada yrityksiä.
o Schublin
§ CIP kehitettävä ympäristökeskeisemmäksi.
Q&A
- Takuut ovat elintärkeitä p&k-yrityksille.
- Hallitusten tuettava p&k-yritysten lisähankintoja.
- Riskirahastojen kansallistaminen tärkeää.
- Sijoittamisen loppuminen. Millainen prosessi riskisijoittajalle?
o Tärkeä määritellä
o “Aika on rahaa”
o Välittäjillä tärkeä rooli
o Toissijainen markkina pitää löytyä
- Pitäisikö CIP:ssä siirtyä IT-alalta ja luonnonvaroista muihin alueisiin jotka tarvitsevat enemmän tukea ja kehitystä?
- Green paper tiedote tulossa lähiviikkoina siitä, miten tutkimuksen kehittämisaktiviteetit ja innovointi voidaan paremmin ryhmittää yhteen.
- “Rakennuspalikat” julkisten kuulemisten määriteltävissä.
Yleistä keskustelua
- Ehdotuksena järjestää kontaktitapahtuma p&k-yrityksille jotka eivät ole saaneet rahoituspäätöstä, mutta ovat “oikeaan suuntaan menossa”.
- Pyydettiin isompaa keskittymistä yrityksiin ja yritystoimiin, eikä niinkään tukiorganisaatioihin (FP7- CIP erotus).
- EEN pitäisi keskittyä EU-maihin eikä globaaleille markkinoille.
- Välittäjäorganisaatioiden tunnettavuuden lisääminen tärkeää.
- Joustavuus tärkeää yritysten suhteen.
- Rahoituksen saatavuus tärkeintä.
- CIP toimii välittäjäorganisaatioiden kautta.
- Innovaatioiden määritteet pitää selventää -> helpottaa rahoituksen hakuprosessia.
- Lisää EEN-resursseja hankintoihin.
- Monet eri rahoitusinstrumentit ja niiden muutokset häiritsevät innovointiprosessia.
- CIP ICT- tärkeää yrityksille mutta ei tutkimusta ajatellen.
o Kehitystä tarvitaan
o Helpompi kuin FP7
- 1 / 1000 projekteista saavat CIP rahoitusta. On olemassa suuri vaara, että keskitytään vain akateemisiin tutkimusprojekteihin ja taloudelliset sekä kaupalliset projektit jäävät huomioimatta.
- Alueet pääroolissa (triple helix)-
- Tutkimuksen puiteohjelman ja CIP:n yhteistyö tärkeää.
- ECO-Innovointi mahdollinen pääfocus CIP:n seuraajalle.
- Pankkien lainanantokyvyn tukeminen tärkeää.
- CIP:n pitäisi keskittyä “suuriin tekoihin”. Esimerkiksi energiatehokkuuteen ja energian siirtoon.
- Julkiset hankinnat sekä paikallisten viranomaisten tuki p&k-yrityksille tärkeää.
- New ICT-PSP “Digital Literacy” voi olla tulevaisuuden prioriteettiohjelma.
- Pelit viestintävälineenä tärkeitä.
- P&k-yritykset eivät muodosta yksistään markkinoita.
- Luottopääoma tärkeää.
- Suurimmat aktiviteetit ovat aina aluetasolla. Näin ollen alueille annettava tarpeeksi insentiivejä riskinottoa ja hankintoja varten -> innovatiivisia ratkaisuja.
- Seuraavan kauden rakennerahastot jopa 100 kertaa suurempia.
Loppupuheenvuorot (komissaari Antonio Tajani ja panelistit)
- Sakot kilpailuperiaatteiden vastaisesta toiminnasta jaettava tasaisesti EU:n sisällä.
o Rahoitusta CIP:lle
- CO2 sakoista muodostuvat resurssit esimerkiksi energiatehokkuuden kehittämiseen.
- Kaikkien p&k-yritysmallien tukeminen.
- Palveluiden integraatio tärkeää.
o Verotusongelmat
o Rahoitus
o Partnerihaut
o P&k-yritysten kansainvälistyminen
- Tukimuotojen joustavuuden kehittäminen.
- Kaikkien osapuolien kuunteleminen päätöksenteossa.
- Tulevaisuudessa uudet sektorit tulee kattaa koordinoidusti eri rahoitusinstrumenttien kesken.
- Reagointikykyä uusia haasteita vastaan parannettava.
Tajani
- Yhteistyö eri yhteiskunnan osa-alueiden välillä tärkeää.
- Eurooppa voi olla “edelläkävijä” jos alue keskittyy laatuun ei määrään.
- Prioriteetit:
o Yrittäjyyden tuonti esille.
§ ->Sosiaalipolitiikka käsi kädessä innovaatiopolitiikan kanssa
o Poliittinen tahto muutettava mahdollisuuksiksi.
o P&k-yritykset tarvitsevat apua rahoitusta saadakseen. Isoilla yrityksillä tilanne erillainen.
§ Takuut
§ Kartoitettava kuinka EEN voi edesauttaa p&K-yrityksiä luoda incentiivejä julkisia hankintoja varten -> näin julkishallinnosta saadaan innovaatiokuluttaja.
o Palvelut immateriaalioikeuksien suojelemiseksi kehitettävä. .
o Miten EEN voi tukea innovaatioita ja markkinoiden toipumista?
o Pörssien osallistuminen -> luottoinstrumenttien saatavuus helpottuu.
o Riskirahoitus hyvä tapa tukea kehittyviä yrityksiä jotka haluavat innovoida.
o Vuodesta 2012 riskisijoittavat voivat sijoittaa vapaasti Euroopassa kiitos uuden lakipuiteohjelman.
