February 2, 2011

CIP- Ready to Grow - konferenssi 25.1.2011


Heinz Zourek (Yritystoiminnan ja teollisuuden pääosaston pääjohtaja)

- Euroopassa alisuoritusta tiedon käytäntöön (tuotanto, tuotantotietous) siirtämisessä.

- 80 000 p&k-yritystä ovat hyötyneet CIP-takuuista (pankkien ja riskirahastojen kautta).

- Riskirahoitusta ohjattu yli 1,5 miljardia innovaatioiden tukemista varten.

- 100 projektia käynnissä.

- Hakemusten määrä kasvaa 44% joka vuosi.

- Uusia alotteita

o Tukipalveluita p&k-yrityksille jotka ovat siirtymässä maailmanlaajuisille markkinoille.

o Immateriaalioikeuksien määritelmät.

o Hankintaprosessien huokuttelevuuden kasvattaminen.

Paul Rubig (Euroopan Parlamentin teollisuuden, tutkimuksen ja energian – komitea)

- P&k-yritykset tarvitsevat huomattavasti paremman infrastruktuurin.

- Koulutusta lisättävä huomattavasti. LLP-tulevaisuudessa myös vahvemmin sidottuna p&k-yrittäjyyteen.

- Tutkimus ja tieteet

o Markkinointitutkimuksen osuutta kasvatettava

o Identifying markets that are in “uptrend”

- Verotus

o Verorahoja ohjattava alueille jotka tarvitsevat pahiten lisärahoitusta ja samalla tuottavat suurimman hyödyn.

- Uusien yrittäjien tukeminen

o Kannustettava uusia sukupolvia yrittäjyyteen

- Yrittäjyys ohjelma (Entrepreneurship Programme)

o Rahoitetaan EU:n omilla resursseilla (uusi konsepti)

o Rahoitus hankitaan rankaisemalla monopoli – ja kilpailulainsäädäntöä rikkovien yritysten sakkomaksuilla.

§ Sakot -> resursseja p&k-yrityksille.

- Naisten määrää työelämässä kasvatettava.

- Mm. CO2-päästömaksujen tuloja innovaatiokehitykseen.

Anastasia Constantinou (Praxi&Help-Network / EEN)

- Enterprise Europe Network-esitelmä

- 600 organisaatiota 48 maata

- Tavoitteena p&k-yritysten kansainvälistyminen sekä edesauttaa komission ja yritysten vuoropuhelua.

- 2,5 miljoonaa p&k-yritystä hyötyneet EEN:n toiminnasta.

- EEN tuo moni eri vaihtoehtoja kansainväliselle yhteistyölle.

- Uusia periaateohjelmia.

- Tavoitteena EU:n rahoituskanaviin käsiksi pääsyn harmonisointi p&k-yritysten keskuudeessa.

- Eurooppalainen koheesio.

- Puiteohjelma parhaiden käytänteiden jakamiseksi kehitteillä.

- European Technology Transfer Area tärkeä osa kehitystä.

Mark Rahn (UMIP Permier Fund)

- UMIP on itsenäinen rahasto, joka keskittyy tukemaan Manchesterin Yliopistossa kumpuavia business-ideoita.

- Runsaasti sijoituskohteita.

- Ns. “blue sky”-tutkimus erittäin tärkeää. Innovatiivinen tutkimus kehittää taitoja, visioita jne.

- Isojen yritysten pitäisi oppia toimimaan yliopistojen kanssa yhteistyössä eikä aina olettaa yliopistojen sopeutumista yritysten tarpeisiin.

- Hyvänä esimerkkinä Manchesterissa käynnistynyt Mimic-ohjelma.

- Sijoituksissa suositaan globaalisti suuntautuneita yrityksiä.

- Julkisen sektorin panostus p&k-yrityksiin kasvettava huomattavasti.

Marc Schublin (EIF – European Investment Fund)

- Lisäarvoa tuovan rahoituksen kasvaminen tärkeää.

- Riskisijoittaminen ollut menestyksestä EIF:n näkökulmasta.

- Pitäisi välttää EU:n sisäisten rahoitusmekanismien keskinäistä kilpailua.

- Ohjeistuksen joustavuutta kehitettävä.

- Teknologiasiirto yliopistojen ja markkinoiden välillä tärkeä strateginen kehityskohde.

Jennifer Ranklin moderoijana (European Voice)

- Mikä on innovaatioiden lisäarvo eurooppalaisella tasolla?

o Rubig

§ Tuotteiden je palveluiden kehittäminen 500 miljoonalle kuluttajalle EU:n alueella ( Eurooppa yksi elinvoimaisimmista markkinoista).

§ EU:lla on vielä paljon rajoja. Meidän pitäisi helpottaa yrittäjien pääsyä kuluttajien suuntaan ja rahoitusmarkkinoille.

o Constantinou

§ Avaimena integraatio.

§ Ei ainoastaan globaalissa mittakaavassa, vaan myös Euroopan sisäinen integraatio tärkeää.

§ EU:n kilpailukyvyn tukeminen ja kehitys.

§ P&K- yritykset tarvitsevat apua mm, partnerihauissa, talousneuvonnassa jne. Kaikki tuki tuo lisäarvoa.

o Rahn

§ Ilmainen, EU-rahoitteinen tutkimus tuottaa innovaatioita. Kaikki tämän hetkiset positiiviset esimerkit ovat tulle julkisen rahoituksen kautta.

o Schublin

§ Lisäarvoa on monenlaista. EU:n lisäarvoa tuottavat monikansalliset aloitteet.

§ Jossain EU-maissa ei ole rahoitusinstrumentteja käytettävänä kansallisella tasolla, joten EU:n rahoitusinstrumentit ovat jo itsessään tarpeellinen innovaatio.

- CIP parannusten prioriteetit?

o Rubig

§ Verotuksen muuttaminen kulutuspohjaiseksi, sekä yritysten ja työvoiman verotuksen vähentäminen. Resurssiverotuksen lisäys tärkeää.

§ Euroopan ulkopuolelle suuntaavat yritykset tarvitsevat lisätukea.

§ Opetusmetodien uudistus. Lisättävä myös ylemmissä korkeakouluissa käytännön opetusta.

o Constantinou

§ P&k-yritysten hallinnoinin helpottaminen.

§ Immateriaalioikeuksien suojaamista helpotettava.

§ Lisää innovaatioita julkisella- ja sosiaalisektorilla.

o Rahn

§ Yritysten tukeminen siinä määrin, että epäonnistumiset eivät suoraan kaada yrityksiä.

o Schublin

§ CIP kehitettävä ympäristökeskeisemmäksi.

Q&A

- Takuut ovat elintärkeitä p&k-yrityksille.

- Hallitusten tuettava p&k-yritysten lisähankintoja.

- Riskirahastojen kansallistaminen tärkeää.

- Sijoittamisen loppuminen. Millainen prosessi riskisijoittajalle?

o Tärkeä määritellä

o “Aika on rahaa”

o Välittäjillä tärkeä rooli

o Toissijainen markkina pitää löytyä

- Pitäisikö CIP:ssä siirtyä IT-alalta ja luonnonvaroista muihin alueisiin jotka tarvitsevat enemmän tukea ja kehitystä?

- Green paper tiedote tulossa lähiviikkoina siitä, miten tutkimuksen kehittämisaktiviteetit ja innovointi voidaan paremmin ryhmittää yhteen.

- “Rakennuspalikat” julkisten kuulemisten määriteltävissä.

Yleistä keskustelua

- Ehdotuksena järjestää kontaktitapahtuma p&k-yrityksille jotka eivät ole saaneet rahoituspäätöstä, mutta ovat “oikeaan suuntaan menossa”.

- Pyydettiin isompaa keskittymistä yrityksiin ja yritystoimiin, eikä niinkään tukiorganisaatioihin (FP7- CIP erotus).

- EEN pitäisi keskittyä EU-maihin eikä globaaleille markkinoille.

- Välittäjäorganisaatioiden tunnettavuuden lisääminen tärkeää.

- Joustavuus tärkeää yritysten suhteen.

- Rahoituksen saatavuus tärkeintä.

- CIP toimii välittäjäorganisaatioiden kautta.

- Innovaatioiden määritteet pitää selventää -> helpottaa rahoituksen hakuprosessia.

- Lisää EEN-resursseja hankintoihin.

- Monet eri rahoitusinstrumentit ja niiden muutokset häiritsevät innovointiprosessia.

- CIP ICT- tärkeää yrityksille mutta ei tutkimusta ajatellen.

o Kehitystä tarvitaan

o Helpompi kuin FP7

- 1 / 1000 projekteista saavat CIP rahoitusta. On olemassa suuri vaara, että keskitytään vain akateemisiin tutkimusprojekteihin ja taloudelliset sekä kaupalliset projektit jäävät huomioimatta.

- Alueet pääroolissa (triple helix)-

- Tutkimuksen puiteohjelman ja CIP:n yhteistyö tärkeää.

- ECO-Innovointi mahdollinen pääfocus CIP:n seuraajalle.

- Pankkien lainanantokyvyn tukeminen tärkeää.

- CIP:n pitäisi keskittyä “suuriin tekoihin”. Esimerkiksi energiatehokkuuteen ja energian siirtoon.

- Julkiset hankinnat sekä paikallisten viranomaisten tuki p&k-yrityksille tärkeää.

- New ICT-PSP “Digital Literacy” voi olla tulevaisuuden prioriteettiohjelma.

- Pelit viestintävälineenä tärkeitä.

- P&k-yritykset eivät muodosta yksistään markkinoita.

- Luottopääoma tärkeää.

- Suurimmat aktiviteetit ovat aina aluetasolla. Näin ollen alueille annettava tarpeeksi insentiivejä riskinottoa ja hankintoja varten -> innovatiivisia ratkaisuja.

- Seuraavan kauden rakennerahastot jopa 100 kertaa suurempia.

Loppupuheenvuorot (komissaari Antonio Tajani ja panelistit)

- Sakot kilpailuperiaatteiden vastaisesta toiminnasta jaettava tasaisesti EU:n sisällä.

o Rahoitusta CIP:lle

- CO2 sakoista muodostuvat resurssit esimerkiksi energiatehokkuuden kehittämiseen.

- Kaikkien p&k-yritysmallien tukeminen.

- Palveluiden integraatio tärkeää.

o Verotusongelmat

o Rahoitus

o Partnerihaut

o P&k-yritysten kansainvälistyminen

- Tukimuotojen joustavuuden kehittäminen.

- Kaikkien osapuolien kuunteleminen päätöksenteossa.

- Tulevaisuudessa uudet sektorit tulee kattaa koordinoidusti eri rahoitusinstrumenttien kesken.

- Reagointikykyä uusia haasteita vastaan parannettava.

Tajani

- Yhteistyö eri yhteiskunnan osa-alueiden välillä tärkeää.

- Eurooppa voi olla “edelläkävijä” jos alue keskittyy laatuun ei määrään.

- Prioriteetit:

o Yrittäjyyden tuonti esille.

§ ->Sosiaalipolitiikka käsi kädessä innovaatiopolitiikan kanssa

o Poliittinen tahto muutettava mahdollisuuksiksi.

o P&k-yritykset tarvitsevat apua rahoitusta saadakseen. Isoilla yrityksillä tilanne erillainen.

§ Takuut

§ Kartoitettava kuinka EEN voi edesauttaa p&K-yrityksiä luoda incentiivejä julkisia hankintoja varten -> näin julkishallinnosta saadaan innovaatiokuluttaja.

o Palvelut immateriaalioikeuksien suojelemiseksi kehitettävä. .

o Miten EEN voi tukea innovaatioita ja markkinoiden toipumista?

o Pörssien osallistuminen -> luottoinstrumenttien saatavuus helpottuu.

o Riskirahoitus hyvä tapa tukea kehittyviä yrityksiä jotka haluavat innovoida.

o Vuodesta 2012 riskisijoittavat voivat sijoittaa vapaasti Euroopassa kiitos uuden lakipuiteohjelman.

December 16, 2010

3rd European Demography Forum- 22.23.11.

Lena SAMUEL (Deputy-Director General for Employment)

Samuel avasi kokouksen valottamalla hieman foorumin historiaa. Hän mainitsi, että komission 2006 vuonna julkaistussa tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen demografia foorumin pitämisestä kahden vuoden välein. Hän myös yleisesti kertoi mm. vanhenemiseen liittyvän tutkimuksen edistymisestä. Hiljattain kärsityn taantuman vaikutuksia demografiaan ei ole vielä tunnistettu. Prioriteetit ovat kuitenkin selkeät: kuinka investoidaan tuleviin sukupolviin, miten pidetään vanhemmat sukupolvet työelämässä, jne. Tuoreet ideat näiden seikkojen suhteen ovat elintärkeitä EU2020 strategiaan liittyvän kestävän kehityksen toteuttamista ajatellen. EU 2020 strategian menestys riippuu siitä, miten EU saa parhaiten hyödynnettyä demografiset mahdollisuudet sekä erityisesti vanhempien ihmisten potentiaalin.

Laslo ANDOR (Commissioner of Social Affairs and Inclusion)

Hänen mielestään paljon on muuttunut vuodesta 2008 jolloin viimeinen Demografia foorumi pidettiin. Eritoten strategiat ja periaatteet ovat kehittyneet. EU 2020 strategia on tiivistänyt tärkeimmät noista periaatteista ja strategioista samojen kansien väliin. Tärkeimmät tavoitteet ovat kasvun varmistaminen ja varmistaminen, että se koskee mahdollisimman monia. Strategiaan sisältyy viisi eri toimialuetta joista neljä on suorassa yhteydessä demografisiin haasteisiin (viidennen ollessa luonto). Yksi näistä tavoitteista, työllisyys, voidaan ainoastaan taata pitämällä huolta siitä, että ihmiset pysyvät työelämässä pidempään eikä perheellisten vastuu vaikeuta heidän työelämäänsä. Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytyneisyyttä koskeva lippulaivahanke julkaistaan joulukuussa. Yksi prioriteetteista on koulutuksen kasvattaminen etenkin nuorten ja lasten keskuudessa jotka tulevat sosiaalisesti haasteellisista oloista (esimerkiksi maahanmuuttajat). 3% Euroopan BKT:stä suunnataan kehitys&tutkimustyöhön innovaatioiden saralla.

Demografia ongelmissa hänellä oli hyvinkin selkeä teema keskittyä maahamuuttoon ja siihen liittyviin ongelmiin. Hän mainitsi että EU.ssa on tällä hetkellä noin 500milj asukasta. Vaikea määritellä keitä he ovat (lapsia ,maahanmuuttajia jne). Esimerkiksi ¼:lla saksalaisista on yksi tai molemmat vanhemmat maahamuuttajia. Andorin mielestä on elintärkeää että maahamuuttajataustaiset lapset saavat samat mahdollisuudet kuin alkuperäisväestökin. On vaikea prosessi perustaa tehokkaita poliittisia viitekehyksiä vastaamaan integraatiohaasteisiin. Andor totesi myös, että lähivuosina työikäisten eurooppalaisten määrä kääntyy laskuun. Näinollen myös kannattavia sosiaalisia turvamekanismeja on kehitettävä. EU:lla on iso rooli kansallisten reformien määrittelyssä, jotka edesauttavat vanhusten toiminnallisuutta. Meidän pitää mahdollistaa myös vanhojen ihmisten pysyminen työmarkkinoilla mahdollisimman pitkään. Tässä mielessä on vuosi 2012 Eurooppalainen aktiivisen ikääntymisen teemavuosi. Tämä foorumi oli ensimmäinen askel teemavuoden valmisteluja ajatellen. Muita toimia ovat keskittyminen perheiden toimintaan, maahamuuttajiin sekä sukupuolien väliseen tasa-arvoon (vanhemmuusloma jne).

James VAUPEL. (Director of Max Planck Institute for Demographic Research)

Vaupelin mielestä yksi prioriteeteista tulisi olla työn uudellenjako eri ikäluokkien välillä. Odotettavissa olevan eliniän kasvaessa huomattavan nopeaa vauhtia on tärkeää saada myös vanhemmat ikäluokat työelämään mukaan. On arvioitu, että 2007 syntyneistä lapsista 50% elää yli 104 vuotiaiksi (Saksassa). Myös nykyiset ”työikäiset” saavat joka päivä 4 tuntia per päivä lisää elinaikaa eläkevuosilleen ja viimeisen 40v aikana terveiden eläkevuosien määrä on noussut kymmenellä vuodella verrattuna aikasempaan.

Vaupel myös koki, että elämän / työn balanssi pitää saada korreloimaan nykyisiä olosuhteita joiden ansiosta odotettavissa oleva elinikä on huomattavasti pidempi kuin aikaisemmin. Myös työntekijöiden / työtä vailla olevian suhdeluku pitää pitää hallinnassa. Työelämästä poistuneiden prosentuaalinen määrä väestöstä tulee kasvamaan 16%:lla seuraavan 20 vuoden aikana. 2006-2025 välisenä aikana 8% pieneneminen yhden ihmisen työtuntien määrässä suhteutettuna väkilukuun. Vaupel haluaisi pienentää 30-50vuotiaiden työtunteja ja kasvattaa sitä vanhempien ihmisryhmien työmäärää. Tämä käytännössä tarkoittaisi 21-30 sekä 50-65 ikäryhmät tekisivät noin 20tuntia viikossa töitä. Vaupelin mielestä osa-aikatyö tulee olemaan standardi Euroopassa. Esimerkkinä hän visioi, että tulevaisuudessa esimerkiksi avioparista molemmat tekevät töitä noin 20-25tuntia viikko ja kompensoivat lyhyitä päiviä myöhemmin elämässään.

Chantal CASES (Director of the Institut National d’Etudes Demographiques)

Migration and diversity in the EU:

2000-luvulla demografiset muutos johtuvat suurimmaksi osin maahanmuutosta. Nykytilanne on hyvin samanlainen kuin 1900-luvun alun maaseudun muuttotappiot sekä maastamuutto Euroopasta Yhdysvaltoihin. Toisen maailmansodan jälkeen trendi muuttui Euroopan suuntaiseksi, Euroopasta poistumisen sijaan. Nykyisellään jokainen isompi eurooppalaiskaupunki omaa suhteellisen suuren maahanmuuttajaväestön, pienet maat kuten Luxemburg ovat vieläkin enemmän sidoksissa maahanmuuttoon ja heitä on suhteessa asukaslukuun huomattava määrä. EU:n sisäinen maahanmuutto on viime vuosina noussut myös varteenotettavaksi tekijäksi. Kansalliset työmarkkinat ovat suuressa roolissa, mutta etenkin opiskelijoiden vaikutus on ollut yllättävän korkea.

Todelliset kansainvälistä muuttoliikettä koskevat ongelmat Casesin mukaan ovat:

- Lisbonin tavoitteet

- ”win win” skenaario koskien idästä länteen suuntautuvaa Euroopan sisäistä muuttoliikettä.

- European Blue Card (työmarkkinakortti)

- talouskriisin lyhyen aikavälin vaikutukset

- yhteydet muihin maihin (Eurobarometer)

- yhteyksien laaja skaala

- ihmisten kiintymys tiettyihin alueisiin

- maahanmuuton perusteet

Sarah HARPER (Director of the Oxford Institute of Ageing)

Aging Europe in a Aging world

Pienenevä syntyvyys ongelmana. Sen lisäksi että Eurooppa ja Yhdysvallat vanhenevat nopeasti, myös koko muu maailma on saman tilanteen edessä. Alhaisin syntyvyys on tällä hetkellä Hong Kongissa. Afrikan ulkopuolella koko maailman hedelmällisyysaste on laskusuhdanteessa = demografinen vaje. Harper totesi myös, että tällä hetkellä on huomattava ikärakenteen muutos käynnissä ympäri maailmaa. Hän myös visioi että vuoteen 2030 mennessä nykyinen aivovuodon kohde USA tulee vaihtumaan Kiinaksi.

Näiden yleisten ongelmien lisäksi hän totesi, että vaikkakin yleensä huomio keskittyy ikääntyneeseen kansanosaan, myös aikaisempien elinvuosien tarkastelu on tärkeää. Nykyinen pitkä opiskeluputki ei saa Harperin hyväksyntää. Työuria pitää hänen mielestään pidentää molemmista päistä. Vuosien 1970-2004 välillä odotettavissa oleva elinikä eläkeiän jälkeen on noussut 12 vuotta. Aikainen eläkkeelle siirtyminen on huomattava ongelma etenkin länsimaissa. Hän mainitsi, että vuonna 2025 ihmisten pitää työskennellä noin 9 vuotta pidempään kompensoidakseen hoitosuhteen muutosta. Harper mainitsi myös, että odotettavissa oleva elinikä korreloi varallisuuden ja terveiden elämäntapojen kanssa erittäin vahvasti. Ero voi olla jopa 11 vuotta. Lopuksi hän mainitsi yleisenä huolenaiheena alati kasvavan kulutuksen.

Atsushi SEIKE (President Keio University)

Atsushi Seike aloitti esityksensä esittelemällä Japanin eläkejärjestelmän muutokset (eläkeiän nosto, senioriteettiin perustuvat palkankorotukset ja niiden poisto, jne). Hän myös mainitsi, että japanilaisilla on suurempi motivaatio työskennellä myös vanhempana kuin eurooppalaisella ikääntyneellä väestönosalla. Tästä taas juontaa juurensa se, että maassa syntyy vähemmän ongelmia eläkeiän pidentämisen suhteen. Seike mainitsi myös, että prioriteettina on senioriteettiin perustuvan palkkausjärjestelmän purkaminen. Hän myös totesi ettei eläkejärjestelmä saa haitata ihmisten motivaatiota työskennellä pidempään.

WORKSHOP 3 Autonomous Living

Constance HANNIFY (Member of CoR)

Työpajan puheenjohtana toiminut Hannify totesi foorumin hyödyllisyyden ja mainitsi, kuinka nykyinen sukupolvi on ollut se, joka on antanut eläkeläisille sekä ikääntyneille heidän vaikutusvaltansa ja voimansa takaisin.

Jan LORMAN (Founder of Zivot90)

Jan Lorman esitteli itsenäisen elämisen yhteisöään, PORTUS House nimellä toimivaa organisaatiota. Lorman totesi että tärkeintä ikääntyvien hoidossa on tunneyhteys sekä omanarvon sekä aktiivisuuden säilyttäminen. Hän mainitsi että ihminen alkaa menettää tunnesiteitään ikääntyessään ja etenkin keski-iän sekä vanhuuden kynnyksellä. Tavoitteena on, että ikääntynyt on aktiivinen myös omassa hoidossaan. eikä vain hoidon kohde. Portus toimii kolmen vaiheen mallia käyttäen.

- aktivointiohjelmat

- sosiaalinen huolenpito sekä avustuspalvelut

- terveysohjelmat

Hän esitteli myös puhelinkeskuskonseptiaan, jossa keskus->perhe->potilas->lääkärit->hoitajat jne.. ovat kaikki yhteydessä toisiinsa elektronisin apuvälinein (GPS jne). Näin taataan maksimaalinen itsenäisyys potilaalle ja ehkäistään eristymistä. Lorman totesi vielä loppuun kaunopuheisesti, että kansalaisen ja valtion suhteen sydämessä on se tapa, millä vanhuksia käsitellään.

Andre SCHROEDER (State Secretary responsible for housing and infrastructure in Saxony-Anhalt)

Saxhony Anhalt region development. “Demographic policy as a chance”.

Schroeder mainitsi seuraavien asioiden olevan tärkeää infrastruktuurin kehittämisessä:

- kansalaisten osallistuminen

- viestintä

- alhaalta ylöspäin lähestymistapa ylhäältä alaspäin-mallin sijaan

Kaikki tämä johtaa hyväksynnän nousuun. Vanhemmat ihmiset tarvitsevat tapoja pysyä aktiivisina ja liikenteessä. Tätä varten alueella on kehitetty erinäisiä bussilinjoja nimenomaan kauppamatkoja yms varten. Tämä räätälöity malli on erityisesti hyödyllinen pienempien kylien asukkaille Schroederin mukaan.

Gianna ZAMARO. (WHO Healthy City project coordinator)

Zamaro esitteli Udinen kaupunkia esimerkkinä uudenlaisesta kaupunkimallista. He ovat käyttäneet demograafista metodologiaa luodessaan sopivan ympäristön ihmisille, Hän myös totesi Lormanin tavoin, että vanhempien ihmisten aktivointi on tärkeää elinvoimaisen kaupungin luomisessa. Udinessa esimerkiksi terveyspoliittisissa päätöksissä kuunnellaan aina ikäryhmän edustajaa. Kaupungilla on myös erinäisiä ohjelmia auttamaan yksinäisyyden ja eristäytymisen ehkäisemisessä.

Kaupunki aloitti koko prosessin kartoittamalla ns. ”terveyskartat” jossa koko demografian pohja saatiin määriteltyä. Näin esimerkiksi kuljetuspalvelut saatiin mukautettua alueen asukkaiden tarpeisiin ja samalla kompensoitiin korkean iän mukana tuomia sosiaalisia ongelmia. Projektin puitteissa toteutetaan myös paljon sukupolvenvälisiä aktiviteetteja jotka ovat osoittautuneet erittäin hyväksi tavaksi ylläpitää sosiaalisia suhteita sekä aktivoida vanhempaa väestöä.

Filip D’HAENE (City home care coordinator for Kortrijk)

D’haene käytti oman lyhyen aikansa selostamalla alueensa ohjelmaa minkä tavoitteena on aktivoida vanhempaa ikäluokkaa. Heidän toimintansa keskittyy ”Public Center for Social Welfare” talojen alaisuuteen. Jokaisella kyläyhteisöllä on alueellinen palvelukeskus joka tarjoaa sosiaalisia palveluja (elokuvia jne) käytännön avun lisäksi. Samassa yhteydessä heillä on organisoituna mm naapuri-naapuri yhteistyötä, tapaamisia, ostospalveluja jne. Myös Kortrijkissa on puhelinkeskus-palvelun pilotointi käynnissä.

Kommentti: Foorumin osallistuja totesi, että heidän alueellaan ns. Mummopalvelut ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja suosittuja. Mummopalvelu konsepti siis tarkoittaa sitä, että ikääntyneet ihmiset toimivat mm. lapsenvahteina.

Kommentti:Foorumi on suunnattu siihen, että komissio saa kerättyä alueelliset kokemukset ja mielipiteet ja sen jälkeen tehdään päätökset miten, kumppanuudet ”Healthy aging” innovatiounioni-kumppanuudet toteutetaan.

Loppupuheenvuorot

Mark ROGERSON

Päivän aikana sivuttiin teemoja kuten, naisten ja lasten suhteen, maahamuutto, sekä vanhusten aktivointi. Tavoitteena on keskittyä käytännöllisiin ehdotuksiin ja ratkaisumalleihin. Rogerson totesi myös, että nyt on tärkeää saada alueelliset toimijat mukaan suunnitteluun, sekä päätösten toteutukseen ja tekoon. Tarvitsemme yleisesti avoimemman yhteiskunnan ja tähän pyritään saada ensiaskeleet tämän foorumin aikana sekä tulevina EU:n teemavuosina.